Eurooppa / EuroWire / — Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt pitää korot ennallaan heinäkuun 2026 politiikkakokouksessaan aiemman lainakoron noston jälkeen. Frankfurt am Mainissa toimiva rahaviranomainen piti keskeisen talletuskorkonsa 2,25 prosentissa ja perusrahoitusoperaatioiden koron 2,40 prosentissa. Tämä päätös pysäyttää kesäkuussa alkaneen kiristyssyklin. Päättäjät omaksuivat varovaisen kannan ja pyrkivät arvioimaan muuttuvaa makrotaloudellista maisemaa ja aiempien rahapolitiikkojen viivästyneitä vaikutuksia. Viranomaiset huomauttivat, että vaikka inflaatio on hidastunut, talousnäkymät ovat edelleen alttiita energian hintojen vaihteluille ja geopoliittisille jännitteille. Markkinaosapuolet olivat jo ennakoineet tämän varovaisen tauon.
Euroopan keskuspankki pitää korot vakaina arvioidakseen, voidaanko kuluttajahintojen nousun viimeaikainen hidastuminen kestää. Kesäkuussa kuluttajahintainflaatio laski koko euroalueella 2,8 prosenttiin, mikä merkitsee merkittävää edistystä kohti virallista tavoitetta. Tämä maltillisuus johtui pääasiassa maailmanlaajuisten toimitusketjujen häiriöiden helpottumisesta ja tiettyjen energiasektoreiden vakautumisesta aiempiin huippuihin verrattuna. Myös ydininflaatio laski jyrkemmin kuin analyytikot odottivat. Päättäjät kuitenkin korostivat, että kotimaiset hintapaineet jatkuvat ja alueelliset työmarkkinat ovat edelleen kireät, ja palkkojen nousu on edelleen nousujohteista.
Lehdistötilaisuudessa Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde esitteli tiukasti dataan perustuvan lähestymistavan. Hän korosti, että nykyisen energiakriisin kesto ja mahdolliset kerrannaisvaikutukset edellyttävät jatkuvaa seurantaa. Lagarde vahvisti, että ohjauskorot pysyvät rajoittavilla tasoilla niin kauan kuin on tarpeen inflaation palauttamiseksi tavoitetasolle. Keskuspankki on vahvasti riippuvainen tulevista taloustiedoista ja omaksuu joustavan linjan sitoutumatta ennalta tiettyyn uraan. Markkinat pitivät tätä selkeänä merkkinä jatkuvasta valppaudesta odottamattomien inflaatiopaineiden varalta. Nykyinen tauko ei sulje pois tulevia koronnostoja.
Vähimmäisvarantovaatimusten muutokset
Markkinoiden odotukset ovat vahvasti kallistuneet kohti uutta koronnostoa syyskuussa. Johdannaiset antavat 78 prosentin todennäköisyyden korolle tulevassa kokouksessa. Morgan Stanleyn Euroopan pääekonomisti Jens Eisenschmidt antoi ymmärtää, että heinäkuun kokouksen aikana käydyissä sisäisissä keskusteluissa keskityttiin todennäköisesti syyskuun ratkaisevan toimenpiteen pohjan luomiseen. Sijoittajat odottavat keskuspankin nojautuvan kesän aikana julkaistuihin laajoihin makrotaloudellisiin tietoihin – kuten inflaatioraportteihin, kasvutilastoihin ja suhdannekyselyihin – perustellakseen lisäkiristyksiä. Syyskuussa julkaistavat päivitetyt ennusteet antavat neuvostolle vankemman pohjan päätöksille.
Geopoliittinen ympäristö lisää edelleen volatiliteettia Euroopan energiamarkkinoilla, mikä vaikuttaa rahapoliittisiin näkökohtiin. Raakaöljyn ja maakaasun hintojen uusi nousu on herättänyt uudelleen huolta alueellisen inflaation toissijaisesta aallosta. Rabobankin vanhempi makrostrategi Bas van Gaffen huomautti, että päättäjillä on varaa odottaa syyskuuhun asti nähdäkseen, miten Lähi-idän kehitys vaikuttaa inflaationäkymiin. Brent-raakaöljyn futuurihinnat pyörivät noin 85 dollarissa barrelilta, pysyen korkeina, mutta alle aiemmin tänä vuonna nähtyjen huippujen. Keskuspankki myönsi, että viimeaikaisten energiamarkkinoiden shokkien täysi vaikutus inflaatioon ei ole vielä täysin heijastunut kuluttajahintoihin, mikä vaatii huolellista riskienhallintaa.
Kasvunäkymät ja taloustuotannon arviot
Euroalueen laajempi taloudellinen toiminta osoittaa pysähtymisen merkkejä tiukentuneiden yritysluottoehtojen keskellä. S&P Global -yhdistetty ostopäällikköindeksi alueella on 50 pisteessä, mikä osoittaa tasapainoa kasvun ja supistumisen välillä. Pankkien asettamat tiukemmat lainakriteerit ovat hidastaneet luotonantoa kotitalouksille ja muille kuin rahoitusalan yrityksille. EKP tutkii rakenteellisia muutoksia toimintakehykseensä, mukaan lukien pankkien vähimmäisvarantovaatimuksen mahdollista korottamista. Raporttien mukaan pankkien korottamattomien käteisvarantojen osuus voitaisiin kaksinkertaistaa yhdestä prosentista kahteen prosenttiin, mikä voisi imeä noin 160 miljardia euroa ylimääräistä likviditeettiä.
Muut suuret keskuspankit kohtaavat samankaltaisia makrotaloudellisia haasteita, mikä johtaa erilaisiin lähestymistapoihin rahapolitiikkaan. Vaikka Euroopan keskuspankki on edelleen sitoutunut rajoittavaan linjaansa, jotkut kansainväliset vastapuolet ovat alkaneet laskea korkoja vastauksena paikallisiin talouden heikkouksiin. Eurooppalaiset päättäjät varoittavat ennenaikaisesta korkojen keventämisestä vedoten kotimaisen palvelusektorin inflaation jatkuvaan vahvaan kehitykseen. Tuleva alueellinen pankkien luotonantokysely ja kuluttajahintaraportit ovat keskeisiä tekijöitä EKP:n neuvoston tuleville päätöksille. Rahoituslaitokset mukauttavat pääomastrategioitaan sopeutuakseen pitkittyneeseen korkeiden lainakustojen ajanjaksoon. EKP pitää edelleen ensisijaisena tavoitteenaan alueellisen hintavakauden ylläpitämistä.
Artikkeli Euroopan keskuspankki pitää korot vakaina jatkuvien riskien keskellä ilmestyi ensimmäisenä Bradford Pioneer -sivustolla.