WIEN / RankWire.AI / – Itävallan syyssato on kärsinyt merkittävistä takaiskuista tärkeimmillä viljelykasveilla ennennäkemättömän kuivuuden ja ennätyskorkeiden kesälämpötilojen vuoksi. Itävallan maatalouskamari raportoi, että tämänhetkiset ennusteet osoittavat erityisen jyrkkää laskua perunan, maissin, soijapapujen, sokerijuurikkaan ja auringonkukkien sadossa. Perunasatojen ennustetaan laskevan 50–70 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa alhaisemmiksi. Kamarin puheenjohtaja Josef Moosbrugger mainitsi, että syyssatohäviöt ovat ylittäneet aiemmat ennusteet.
Itävalta aloitti sadonkorjuunsa poikkeuksellisen kuivan vuoden aikana suuressa osassa maata. GeoSphere Austrian mukaan heinäkuussa päättyneet 12 kuukautta olivat kuivimmat sitten vuoden 1850, jolloin tilastointi aloitettiin. Tammikuusta elokuun 12. päivään 72 prosentilla Itävallan alueesta oli epätavallisen paljon kuivia päiviä. Itäisillä alueilla oli pahimpia sademäärän pulaa, ja toistuvat helleaallot lisäsivät vesistressiä viljelysmailla.
Nykyisten arvioiden mukaan maissintuotanto on laskenut noin 1,5 miljoonaan tonniin tai alle vuoden 2025 yli 2,5 miljoonasta tonnista. Alueellisten maissisatojen arvioidaan laskeneen noin 35–50 %. Soijapavun tuotannon arvioidaan olevan lähes 125 000 tonnia, kun se viime vuonna oli lähes 246 000 tonnia. Kukinnan aikainen lämpöstressi esti palkojen kehitystä ja jyvien muodostumista monilla soijapapupelloilla.
Kuivuus iskee vakavasti tärkeimpiin syysviljelykasveihin
Sokerijuurikkaan tuotannon ennustetaan nyt olevan noin 940 500 tonnia, kun se vuonna 2025 oli 1,98 miljoonaa tonnia. Itävallan maatalouskamari arvioi satotappioiden vaihtelevan 30 prosentista parempilla alueilla 70 prosenttiin kuivimmilla itäisillä alueilla. Auringonkukkasadon odotetaan laskevan 35–50 prosenttia viime vuodesta. Myös öljykurpitsan tuotannon ennustettiin olevan noin 20 prosenttia alle viiden vuoden keskiarvon, mikä viittaa kuivuuden laajaan vaikutukseen tärkeimpiin syyskasveihin.
Olosuhteet pelloilla vaihtelivat suuresti maaperätyypin ja alueen mukaan. Hiekkaiset ja soraiset maat menettivät kasvien käytettävissä olevaa vettä nopeammin kuin raskaammat maaperät. Tämän seurauksena jotkut viljelykasvit eivät kyenneet suorittamaan normaalia kasvukiertoaan. Jotkut maissikasvit eivät kehittäneet tähkiä, kun taas äärimmäinen kuumuus häiritsi pölytystä toisilla pelloilla. Viljelijät vastasivat tähän muuttamalla joitakin viljan tai maissintähkien viljelyyn tarkoitettuja maissipeltoja karjan säilörehuksi, kun kuivuus heikensi heidän sadonnäytemahdollisuuksiaan.
Ilmastotilastot korostavat Itävallan vuoden 2026 kuivuuden vakavuutta
Itävallan Agrarmarkt raportoi myös aiemmin kaudella korjattujen satojen alhaisemmista sadoista. Sen syyskuun tutkimuksen mukaan vehnän sato oli 59,6 desitonnia hehtaarilta, kun se viime vuonna oli 69,1 desitonnia. Ala-Itävallassa, tärkeimmällä tuotantoalueella, vehnän sato laski 18 prosenttia. Kevätohran keskimääräinen sato oli 38,1 desitonnia hehtaarilta, kun se vuonna 2025 oli 53,0, ja myös rukiin sato laski.
Nämä satotappiot seurasivat Itävallan kuuminta elokuuta 260 vuoteen, jolloin lämpötilaennätykset olivat historiassa. GeoSphere Austria kirjasi kyseisenä kuukautena maan lämpötilahuipun, 41,2 celsiusastetta. Suurissa osissa Ala-Itävaltaa, Wieniä, Burgenlandia ja Luoteis-Steiermarkia koettiin elokuussa 50–70 prosentin sadevaje. Syyssadonkorjuu on käynnissä, ja kauppakamarin viimeisimmät luvut ovat arvioita eivätkä lopullisia kansallisia kokonaismääriä.
Artikkeli Syyssadonkorjuu hyötyy Itävallan kuivuuden ja helleaallon aiheuttamasta kilpailun vähenemisestä ilmestyi ensimmäisenä British Briefissä .