MENA Newswire News Desk: Euroopanunioninkasvihuonekaasujen nettopäästöt laskivat 8,3 prosenttia vuonna 2023, mikä on yksi merkittävimmistä vuosikymmenien vähennyksistä, vain COVID-19:n aiheuttaman 9,8 prosentin laskun jälkeen vuonna 2020.Euroopan komissionraportissa, korostavat jatkuvaa edistymistä kohti EU:n kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.
Suurin syy tähän laskuun oli sähköntuotannon ja lämmityksen päästöjen 24 prosentin vuosittainen lasku. Raportti selittää tämän saavutuksen ensisijaisesti uusiutuvien energialähteiden, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergian, lisääntyneen käytön sekä siirtymisen hiilestä maakaasuun.
Uusiutuvista energialähteistä on nyt tullut hallitseva sähkönlähde EU:ssa, sillä se tuottaa lähes 45 prosenttia kaikesta blokissa tuotetusta sähköstä. Raportissa korostettiin edelleen siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, ja siinä todettiin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön lähes 20 prosentin lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä siirtymä on osa EU:n laajempaa ilmastostrategiaa, joka on ankkuroitu vuoden 2021 eurooppalaiseen ilmastolakiin, joka asettaa oikeudellisesti sitovia tavoitteita päästöjen vähentämiselle.
Laki ennakoi ilmastoneutraalia EU:ta vuoteen 2050 mennessä ja velvoittaa kasvihuonekaasupäästöjä vähentämään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Näitä tavoitteita tukee “Fit-for-55” -lainsäädäntöpaketti, joka koskee korkeahiilisen tuotannon alojen päästöjä. Kaiken kaikkiaan EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat pudonneet 37 prosenttiin vuoden 1990 tasosta, kun taas EU:n talous on kasvanut 68 prosenttia samana ajanjaksona, mikä korostaa talouskasvun irtoamista päästöistä.
Raportin mukaan EU on elinkelpoisella tiellä saavuttaakseen vuoden 2030 vähennystavoitteensa. Myös muiden kriittisten sektoreiden päästöissä tapahtui merkittäviä muutoksia. EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) piiriin kuuluvien sähkö- ja teollisuuslaitosten päästöt vähenivät ennätyksellisen 16,5 %.
Rakennussektorin päästöt vähenivät 5,5 %, kun taas maatalouden päästöt laskivat 2 %. Liikennesektorin päästöt vähenivät kuitenkin alle 1 prosentin, ja lentoliikenteen päästöt itse asiassa kasvoivat 9,5 prosenttia, mikä korostaa alueita, joilla saatetaan tarvita lisätoimia.